Päätön kauhukabaree
Hurjat ja hauskat Helsingin henget näyttämöllä
Musiikkiteatteriesitys
Duration
Presentation language
Tickets
Viewer feedback
Lue lisää
"Äiti muurasi lapsensa elävältä kellariin – Suomenlinnan kekri-tapahtumassa lavalle nousevat kotimaiset aaveet ja kauhutarinat"
Irina Hasala
1.11.2019
"Kaksi rakastavaista hukutti itsensä lampeen Suomenlinnan puistossa 1700-luvulla –
nyt heidän tarinansa pääsee osaksi kauhukabareeta"
Laura Kytölä
Helsingin Sanomat, NYT-liite
1.11.2018
Upcoming performances
Text of the work
Päätön kauhukabaree on musiikkia, draamaa, kansanperinnettä, akrobatiaa ja makaaberia estetiikkaa yhdistävä immersiivinen musiikkiteatteriesitys.
Esitys on hyytävän jännittävä, mutta myös kuoliaaksi naurattava. Ohessa tehdään tutuksi Helsingin paikallishistoriaa ja kotimaisia kummitustarinoita. Päätön kauhukabaree vilisee suomalaisesta kauhuperinteestä tuttuja hahmoja. Lavalla nähdään mm. päätön eversti, hukkuneita merimiehiä, paholainen, hullu noita, homehtunut pappi ja tietenkin Piperin puiston Lemmenlammen morsian.
Käsikirjoituksen ja musiikkidramaturgian on laatinut Reetta Ristimäki, esityksen ohjaa
musiikkiteatteriosaajana tunnettu Minna Vainikainen. Vaikuttavasta visualisoinnista vastaa pukusuunnittelija Marja Uusitalo, videosuunnittelija Pietu Pietiäinen sekä valosuunnittelija Pasi Pehkonen. Äänisuunnittelusta ja musiikin sovituksista vastaa Harri Kuusijärvi. Muusikkoina esityksessä ovat huiluakrobaatti Jacintha Damströmsekä harmonikkataiteilija Harri Kuusijärvi / Niko Kumpuvaara. Näyttelevät laulajat ovat Petri Bäckström, Jouni Kokora / Visa Kohva ja Reetta Ristimäki.
Esityksen musiikki koostuu oopperamusiikista, kuten Wagnerin, Purcellin ja Mozartin oopperalainauksista, sekä Anna-Mari Kähärän, Jukka Nylundin ja Harri Kuusijärven esitykseen säveltämästä uudesta näyttämömusiikista.
Kauhukabareen ensi-ilta oli 1.11.2018 Suomenlinnan Pirunkirkossa. Pirunkirkko tarjosi upeat puitteet vaikuttavalle visualisoinnille ja äänimaailmalle. Ensimmäiset esitykset oli ajoitettu pyhäinmiestenpäivän viikonloppuun, jolloin Suomessa on juhlittu perinteisesti vainajien muistojuhlaa ja satokauden päättymistä eli kekriä. Samasta eurooppalaisesta maatalouskulttuurista on lähtöisin suosittu irlantilaista alkuperää oleva amerikkalainen Halloween-juhla. Kekri on tarkoittanut satokauden loppumisen lisäksi myös aavetta ja mörköä. Suomalaiseen kekriperinteeseen kuuluvat karnevaalit pukkeineen, luurankoineen ja noitineen.
Esityksen tuotti yhteiskunnalliseen ja historiaa luotaaviin immersiivisiin monitaide-esityksiin keskittynyt Greta Tuotanto. Yhteistyökumppaneinamme olivat Suomenlinnan hoitokunta, Helsingin henget-kirjan julkaissut tietokirjailija Vanessa Kairulahti sekä Suomalaisen kirjallisuuden seura, unohtamatta Helsingin kaupunginmuseota, jonka kummitusvastaava on antanut tarinoita käyttöömme.
Crew