brechtia jokanaiselle
musiikkinaytelma
..
..
..
Musiikkinäytelmä nostaa esiin naiset suurmiehen varjosta ja valottaa suomalaista kulttuurihistoriaa
KESTO
2h 30min, sisältäen väliajan
ESITYSKIELI
suomi
IKÄSUOSITUS
7+
Teos on valmiina tilattavaksi ohjelmistoon.
Katso lisätiedot Tilaa esitys -osiosta.
Suurmies pakenee suomeen
Huikean suosittu, kehuttu ja kiitelty Sirpa Kähkösen käsikirjoittama ja Taru Mäkelän ohjaama musiikkinäytelmä Brechtiä jokanaiselle nostaa esiin naiset suurmiehen varjosta. Mitä rakkaus oikeuttaa? Kenen nimi muistetaan, kenet unohdetaan? Kuka kirjoitti mestarin klassikot?
Natsien vainoama kirjailija Bertolt Brecht pakeni haareminsa kanssa Suomeen 1940. Hän vietti ahdasta pakolaiselämää yli vuoden Suomessa Hella Wuolijoen auttamana. Talvisodasta selvinnyt Suomi odottaa uutta väkivallan aaltoa ja räjähdysalttiissa tilanteessa vieraista muodostuu poliittinen ongelma. Brechtiä jokanaiselle luo ankaran katseen ihmissuhteitten vinoihin rakennelmiin suurten vainojen aikaan.
Marko Puron ja Selma Savolaisen herkkä ja väkevä musiikki tekevät teoksesta vaikuttavan kokonaisuuden, jota kriitikot ja yleisö ylistävät. Rooleissa nähdään Johannes Korpijaakko, Katariina Lantto, Petriikka Pohjanheimo, Marko Puro, Reetta Ristimäki ja Hanna Vahtikari.
Huom! Esityksen yhdessä kohtauksessa käytetään välkkyviä valoja. Esityksessä käytetään teatterisavua.
TYoRYHMa
..
..
Rooleissa:
Katariina Lantto (Grete Steffin)
Petriikka Pohjanheimo (Helene Weigel, Väinö Tanner)
Hanna Vahtikari (nuori lehtimies, Elvi Sinervo, Ruth Berlau)
Reetta Ristimäki (Hella Wuolijoki, Elmer Diktonius)
Johannes Korpijaakko (Bertolt Brecht)
Marko Puro (piano, laulu ja Stalin)
Käsikirjoitus: Sirpa Kähkönen
Ohjaus: Taru Mäkelä
Konseptisuunnittelu: Reetta Ristimäki
Sävellys: Marko Puro ja Selma Savolainen
Puku- ja lavastesuunnittelu: Riitta Röpelinen
Valo- ja videosuunnittelu: Pietu Pietiäinen
Äänisuunnittelu: Max Marshall
Koreografinen konsultaatio: Ari Kauppila
Tuotanto: Greta Tuotanto ja Musiikkiteatteri Kapsäkki
Arvostelut
★★★★★
Miten voikin kaikki osua niin kohdalleen.
Musiikkiteatteri Kapsäkin kantaesitys Brechtiä jokanaiselle tekee yleisölleen verrattoman hyvää sekä aiheensa että muotonsa puolesta.
Esitys naurattaa, liikuttaa, koskettaa ja ennen muuta aktivoi varmasti jokaista.
Taru Mäkelän ohjaaman toteutuksen pitkäjänteiset kuljetukset ovat suorastaan terapeuttisia.
Flyygelin ääressä istuva säveltäjä Marko Puro on on tehnyt hienoa työtä siirtäessään kahdeksankymmenen vuoden takaisen näyttämömusiikin tähän päivään ilman suurempia suoria lainauksia.
Yksittäisten laulunumeroiden annetaan myös kasvaa kokonaisiksi kohtauksiksi, joiden kanssa kunnostautuu erityisesti teoksen toinen säveltäjä Selma Savolainen.
Tarkaksi hioutunut näyttelijäryhmä on poikkeuksellisen ilmeikäs.
Esitys oli aivan loistava! Lähinnä muutamalla pakkilaatikolla ja matkalaukulla rakennettu karu lavastus loi oivan pohjan ja tunnelman. Musiikki ja laulut todella toimivia ja upeasti esitettyjä - onhan tekijänä musiikkiteatteri. Kohtaukset soljuivat, mielenkiinto säilyi ja kasvoi. Kaikkien roolien toteutus kertakaikkisen onnistunut. Aika usein huvitutti - milloin nasevat repliikit ja herkulliset hahmot, milloin Brechtin sympaattinen, tahaton reppanuus. Ja olihan se kaikki tietenkin myös valtavan surullista, sekä naisten että koko maailmantilanteen kannalta.
28.10.2022
Tunnelmat vaihtelevat esityksen mittaan tasaisesta taustoituksesta piikikkääseen sanailuun tai syvälle sukeltaviin tuntoihin. Minuun vaikutuksen tekevät laulut puoliajan jälkeen: Brechtin vaimon ahtaat tunteet kerrostaloasunnon yhteiselosta ovat väkeviä, ja Berlaun laulu lapsuudestaan ja nuoruudestaan tuo muuten lennokkaaseen henkilöön herkkyyttä – tarvittavaa taustaa rempseydelle.
Kiinnostavasti näytelmä valottaa sekä henkilösuhteita että suomalaista kulttuurihistoriaa. Taustan videopätkät ja vanhat valokuvat ankkuroivat kertomuksen aikaan ja paikkaan, Töölöön, Hietalahteen ja Ruoholahteen.
Ja kaiken höysteenä on pianoa soittavan Marko Puron pääosin säveltämä musiikki, joka ei melodioillaan muistele talvisotaa, vaan on rohkeasti nykymusiikkiteatterille tehtyä. Laulunumerot kohoavat vahvoina ja esityksen kabareemainen meno yltyy riehakkaaksi crescendojen myötä.
Sirpa Kähkösen kirjoittama ja Taru Mäkelän ohjaama älykkään viihdyttävä näytelmä piruilee terävästi Brechtin (Johannes Korpijaakko) edustamalle miesneron myytille, mutta antaa silti arvoa koko hänen klaaninsa tuottamalle taiteelliselle työlle.
Esityksen erityinen vahvuus näkyy siinä, miten se käsittelee Hella Wuolijoen (Reetta Ristimäki), Väinö Tannerin (Petriikka Pohjanheimo), Elvi Sinervon (Hanna Vahtikari) ja Elmer Diktoniuksen (Ristimäki) hahmojen kautta vasemmiston historian sisäisiä jännitteitä. Hieno ratkaisu on myös nostaa näytelmän avainhenkilöksi usein huomiotta jäävä Brechtin lahjakas avustaja Grete Steffin (Katariina Lantto).
Olen erittäin iloinen siitä että näin Brechtiä jokanaiselle, ja voin sitä myös lämpimästi suositella. Se on monipuolisesti taitavan, tätä produktiota varten kerätyn freelancer-ryhmän rakentama, monia tunteita herättävä esitys. Se viihdyttää ja samalla tuo tietoa ja haastaa hankkimaan sitä lisää.
Esityksen musiikki, joka on pääosin Marko Puron säveltämää, tavoittaa hienosti aikakauden hengen ja tuo mieleen Brechtin hovisäveltäjäksikin mainitun Kurt Weillin olematta kuitenkaan suoraa Weillin toisintoa.
Esityksen historiatieto kiinnosti minua, opin uutta ja nautin vanhoista valokuvista keinona kuljettaa tarinaa, viedä katsoja oikeaan aikaan ja paikkaan. Puheen ja musiikin kuljetus toimi myös erinomaisesti: puhuttu nykykieli mutta aikaansa viittava musiikki loivat jännän kontrastin. Pelkistetty lavastus, kuten monena toimiva verho, vakuutti. Ja tietysti tärkeimpinä tekijöinä tarinaa kuljettivat lavalla erinomaiset esiintyjät.
Riemastuttava ja viihdyttävä, tietoakin antava ja mehevästi iskevä palanen erään taiteilijan ja aikakauden näkymistä taitavan tekijäjoukon toteuttamana. Katsoja poistuu tyytyväisenä. Kiitos!
Musiikkiteatteri Kapsäkin Brechtiä jokanaiselle antaa runoilijasta ja näytelmäkirjailijasta toisenlaisen kuvan kuin mihin yleensä on totuttu.
Taru Mäkelän ohjaus liikkuu monessa tyylilajissa. Näyttämöllä nähdään yhtä lailla kepeää revyytä kuin draamaksi puettuja synkkiä muistoja toisen maailmansodan ja diktaattoreiden hallitsemasta Euroopasta. Näytelmässä tilaa saavat erityisesti Brechtin varjoon jääneet naiset.
Katariina Lantto esittää jäntevän uhmakkaasti kaltoin kohdeltua sihteeriä ja tuen antajaa Grete Steffiniä. Hän tekee kaikkea, hoitaa myös vaimon ohella lapsia ja kirjoittaa itse, tutkii ja avustaa.
Vaimo, kuulu näyttelijä Helene Weigel elää tilanteeseen sopeutuen. Petriikka Pohjanheimo tulkitsee häntä ylpeästi varmoin ottein. Kolmas rakastettu Ruth Berlau saapuu myös Suomeen Tanskasta, Hanna Vahtikarin karikatyyrisenä hahmona.
Reetta Ristimäki tekee uhkean Wuolijoen osan, joka myös työskentelee mestarin kanssa ja menettää tekijäcrediittejä tälle. Johannes Korpijaakko on juuri sopivan niljakas Brechtin ei niin mieluisaan osaan.
Brecht on tunteita herättävä esitys. Ahdistavakin, jos ajattelee sota-ajan naisia, alistumista ja riippuvuuksia. Brecht muistetaan, entä naiset? Esitys tuo oikeutta näille naisille, vasta nyt.
Katsojapalaute
Kapsäkki tarjosi eilen ensi-illassaan aikamoisen matkan kabareetvistillä, hulvattomalla näkemyksellä Bertolt Brechtin aikaan. Tarina avautuu taidokkaasti hänen rinnallaan olleiden naisten kautta, tunnistettavana tänäkin päivänä. Esityksessä nousee keskiöön kolmen naisen kohtalot; Helene Weigel, Margareta Steffin ja Ruth Berlau kuvataan suurella ymmärryksellä. He ovat esityksen päähenkilöitä, uljaita sellaisia. Katsomossa kupli ilo! Viisi tähteä ja konjakit Brechtiä joka naiselle -esitykselle!
Syyskuu 2022
Se, mikä itteni ehkä yllätti, nii tää oli mun mielestä tosi hauska. Tätä voi mun mielestä kattoo ihan semmosena niinku ihmissuhdedraamana ja ajankuvana. Ajankuvana tää ehkä jopa ikävällä tavalla peilaa aika paljon myös tän hetken tapahtumia ja jännitteitä maailmassa, et tää on kyllä tosi ajankohtainen myöskin.
Lija Fischer
Syyskuu 2022
Hieno ja älykäs teksti! Myös Räävittömän hauska. Kiitos.
Ja miten hyvin ja tarkasti toteutettu joka alueellaan: sävellys, laulut, ääni-, valo-, video- ja pukusuunnittelu. Ohjaus ja koko työryhmää kannatteleva luottamus. Herkullinen ja harkittu näyttelijäntyö jokaisella.
Vapauttava teatterikokemus aikoihin. Niin brechtiläistä ja kuitenkin niin tätä päivää!
Lokakuu 2022
Mä tykkäsin aivan valtavasti tästä ohjauksesta, miten se otti haltuun tän jättimäisen materiaalin ja sitten tää visuaalisuus se auttoi mua tavattomasti ottamaan tän vastaan tän jutun, koska ne kuvat oli niin voimakkaita, ne oli niin hyvin valittu. Mä tykkäsin todella paljon plus siihen valot. Ne ei ollu mitä tahansa valoja, vaan ne oli mukana siinä tarinassa. Ja sitten musiikki. Se oli hyvin, hyvin semmosta konkreettista Brechtiä siinä mielessä, että se otti kantaa asioihin.
Kirsikka Moring
Syyskuu 2022
Brechtiä jokanaiselle Kapsäkissä oli loistava, lavalla nähtiin toinen toistaan herkullisempia näyttelijäsuorituksia. Sirpa Kähkösen teksti ja Taru Mäkelän ohjaus imaisi mukaansa heti alusta lähtien ja kantoi viimeiseen kuvaan saakka. Jos vielä mietit, mitä kannattaa syksyn aikana nähdä, niin tämä, ehdottomasti! Ja pakko mainita myös Pietu Pietiäisen valo- ja videosuunnittelu.
★★★★★
Mari Palo
Syyskuu 2022
Suosittelen lämpimästi. Erityisesti ihailin tapaa, jolla näytelmässä – Brechtin toteuttaman miesneromyytin perustellun rusikoinnin ohella – käsiteltiin suomalaisen vasemmiston historiallisia jännitteitä Hella Wuolijoen, Elvi Sinervon, Elmer Diktoniuksen ja Väinö Tannerin hahmojen kautta.
Tuomas Rantanen
Syyskuu 2022
Tää oli koskettava, tää oli viihdyttävä, hirveän surullinen. Ja sit kaikkein jännittävintä musta on se, et Bertolt Brechtin arvoitus säilyy edelleen.”
Suvi Ahola
Syyskuu 2022
Paljon asiaa, mutta se oli hienosti suodatettu henkilöiden kautta niin, että siitä tuli lihallista. Hahmot olivat tosia, mutta näytteleminen ihanan rauhallista ja kevyttä. Lisäksi pidin siitä, että valittu näkökulma jatkui johdonmukaisesti koko näytelmän. Hienoja, yksinkertaisia teatterin keinoja. Kaikki osatekijät tukivat ja täydensivät toisiaan. Musiikki johdatti hienosti 1920-luvun Weiliin ja Schönbergiin, mutta oli silti melodisempaa. Erityiskiitos ensemblelle siitä, että oli hyvin harjoiteltua ja vaivattoman kuuloista.
Syyskuu 2022
Omaperäistä ja kerta kaikkiaan mainiota ja mainiosti ohjattua musiikkiteatteria; yllättävän monitaitoinen ja voimallisesti asiaansa paneutunut esiintyjäjoukko, joka vaihtoi rooleja kivuttomasti; satiiria joka on samalla pohjavireeltään traagista (historiaa tutkinut käsikirjoittaja Sirpa Kähkönen hallitsee tämän taidon). --- Katastrofiin syöksyvän maailman vastavoima on tässä näytelmässä intohimoinen heittäytyminen vaativaan esitykseen, joka elinvoimaisen satiirin kantamana tuo voiton kotiin. Bravo!
Lokakuu 2022
Lue / kuuntele lisää
Brechtiä jokaiselle!
podcast-jakso
Sirpa Kähkönen kertoo Brechtiä jokanaiselle -esityksestä.
radiohaastattelu
Esityskuvia
