Alkuperäinen Kipparikvartetti sai alkunsa vuonna 1950, kun neljää iskelmälaulajaa pyydettiin äänittämään elokuvassa Kaunis Veera eli balladi Saimaalta esiintyvien laivamiesten lauluosuudet. Tähän vaikutti elokuvaan musiikin säveltänyt Harry Bergström. Kyseessä oli vain normaali dubbaus-sessio, eikä kukaan ajatellut asiaa sen koommin. Elokuvan suuren suosion myötä katsojat alkoivat kuitenkin kysellä Kippareiden perään.

Aluksi miehet eivät olleet muiden kiireittensä vuoksi edes kovin innokkaita ryhtymään Kippareiksi. Olavi Virralla oli oma orkesteri, omia levytyksiä ja ulkomaanmatkoja, Auvo Nuotio oli päätoimisesti työssä poliisina ja Kauko Käyhkö puolestaan työskenteli tiiviisti pari vuotta aikaisemmin perustetussa Radioteatterissa. Ainoa täysin vapaa ja valmis ryhtymään puuhaan oli Teijo Joutsela. Yhteistä kvartetin jäsenille oli, että kaikki olivat koulutuksen saaneita laulajia, toiset jopa ulkomailla opintojaan täydentäneitä, ja kaikilla oli takanaan jo pitkä ura ammattimuusikoina.

 

Olavi Virta lähti vuonna 1953 riitaannuttuaan rahasotkujen vuoksi muun kolmikon kanssa, jolloin tilalle tuli Eero Väre. Vuonna 1955 Harry Bergström jätti yhtyeen johtotehtävät ja tilalle tuli George de Godzinsky, jonka myötä ohjelmisto laajeni entuudestaan, sisältäen lauluja klassillisesta taidemusiikista, kansanlauluihin, iskelmiin ja lastenlauluihin. De Godzinskyn lisäksi Kipparikvartetille sovittivat ohjelmistoa taidemusiikin alalla Einar Englund ja kevyempää Toivo Kärki. Yhtyeen viimeinen konsertti tehtiin vuonna 1962, jonka jälkeen Kipparit esiintyivät satunnaisesti aina 1980-luvun alkuun saakka, lähinnä yksityistilaisuuksissa. Viimeinen elossa olleista Kipparikvartetin alkuperäisistä jäsenistä oli Teijo Joutsela, joka kuoli syyskuussa 1999.  (Lähde: Wikipedia)

Uusi Kipparikvartetti sai alkunsa Jouni ja Petri Bäckströmin ideasta. Työryhmään pyydettiin mukaan Haapaniemen veljekset ja Reetta Ristimäki ohjaajaksi. Käsikirjoitus on Jouni Bäckströmin kirjoittama ja työryhmän täydentämä. Sovitukset ovat enimmäkseen työryhmän omia. Eniten sovitustyötä on tehnyt Sampo Haapaniemi. Apurahatango on Jouni Bäckströmin sävellys ja hän on myös kääntänyt yhden kappaleista.