vihan kevat - helsinki 1918

Vihan kevät – Helsinki 1918 on Sirpa Kähkösen käsikirjoittama episodinäytelmä, joka tuo Hakasalmen huvilan saleihin sisällissodan kaupunkilaisarjen. Teoksen olennainen osa on vanhasta ja uudesta valokuvasta ja liikkuvasta kuvasta koostuva installaatiokokonaisuus, jossa voi vierailla myös muulloin kuin esitysten aikana.

​

Hakasalmen huvila muuttuu ainutlaatuiseksi poikkitaiteelliseksi näyttämöksi, kun kirjailija­ Sirpa Kähkösen käsikirjoittama Vihan kevät – Helsinki 1918 saa siellä kantaesityksensä 1.2.2018. Näytelmän ohjaa Taru Mäkelä. Teos koostuu itsenäisistä episodeista, joita yleisö seuraa huoneesta toiseen siirtyen. Juoneen kuuluu myös aikakauden musiikki marsseineen, työväenlauluineen ja kupletteineen. Tunnelmaa luovana, kokeellisena lavasteena toimii Japo Knuutilan ja Jan Kailan luoma installaatiokokonaisuus, jossa voi vierailla myös muulloin kuin esitysten aikana.

​

Harva sota on ollut yhtä verinen kuin Suomen sisällissota, mutta arki sotaa käyvässä ­Helsingissä keväällä 1918 oli pitkään jotakin aivan muuta. Kauheuksia tapahtui ja poikkeustilan tuntua oli ilmassa, mutta enimmäkseen sota-ajan elämä oli suurta epätietoisuutta, arkista selviytymistä ja absurdejakin käänteitä.

​

Vihan kevät katsoo sotaa sen keskellä olevien eri-ikäisten ihmisten ja vähän eläintenkin ­näkökulmasta. Se kertoo, mitä sota on, kun jälkiviisaus ei ole vielä päässyt muovaamaan mieli­kuvia­. Samalla korostuu, kuinka tässäkään sodassa eivät taistelleet epäinhimilliset pedot vaan miehet, naiset, nuoret ja lapset, jotka joutuivat tekemään päätöksiä äkillisissä tilanteissa, vailla kokemusta ja epämääräisten tietojen varassa.

​

Sirpa Kähkösen käsikirjoitus perustuu aikalaisten muistoihin, ja myös kaikki henkilöhahmot ovat syntyneet kirjallisten ja arkistolähteiden pohjalta. Esityspaikkakin kiinnittyy vahvasti sota­-aikaan, sillä Töölönlahden ympäristö oli konfliktin keskeisiä tapahtumapaikkoja. Saksalaiset tulivat kaupunkiin pohjoisesta nykyistä Mannerheimintietä pitkin, ja Kansallismuseon kulmalla taisteltiin rajusti. Töölönlahden jäällä tapahtui yksi näytelmään päätyneistä sattumanvaraisista tragedioista, nuoren Gösta Schybergsonin murha.

​

Näytelmän taiteellisena tuottajana toimii Reetta Ristimäki. Näyttelijät Minja Koski, Pyry Nikkilä, Tatu Siivonen ja Reetta Ristimäki nähdään kaikki useammassa roolissa. Musiikkidramaturgiasta vastaa Jukka Nylund, joka on myös säveltänyt uusia lauluja Kähkösen teksteihin.

​

Installaatiot saavat katsomaan sotaa silmiin

​

Vihan kevät -näytelmä kulkee huoneesta toiseen Jan Kailan ja Japo Knuutilan installaatioillaan luomien tunnelmien keskellä. Kussakin huoneessa on oma interiöörinsä, joka on rakennettu sotaan liittyvistä dokumenteista, vanhasta ja uudesta valokuvasta sekä liikkuvasta kuvasta. Installaatiokokonaisuus on olennainen osa poikkitaiteellista näyttämöteosta, mutta sitä pääsee katsomaan 2.2.–25.3.2018 myös muulloin kuin esitysten yhteydessä. Silloin se nousee päärooliin ja haastaa katsomaan sota-ajan ihmistä silmiin. Miten minä toimisin, jos tässä kaupungissa olisi sota?

​

Installaatiota pääsee katsomaan maksutta museon aukioloaikoina (ei esitysten aikana: installaatio suljettu torstaisin klo 17.30 alkaen ja sunnuntaisin klo 14.30 alkaen, lisäksi sunnuntaina 11.3. installaatio sulkeutuu jo klo 12.30). Vapaa pääsy on myös huvilan alakerrassa esillä olevaan 100 ja rapiat -näyttelyyn, jonka päähenkilöinä­ on seitsemän noin satavuotiasta helsinkiläistä. Satavuotiaiden suurikokoiset muotokuvakollaasit, kotialbumikuvat ja elämäntarinat kertovat kiehtovasti sadan vuoden aikana tapahtuneista valtavista yhteiskunnallisista muutoksista.

Vihan kevät – Helsinki 1918 -näytelmä

​

Ensi-ilta 1.2., Esitykset 4.2.–21.3.2018. Kuhunkin näytökseen mahtuu 25 katsojaa. LOPPUUNMYYTY

Vihan kevät – Helsinki 1918 -installaatio

​

Hakasalmen huvilassa 2.2.–25.3.2018
ti–su 11–17, to 11–19

Vapaa pääsy museon aukioloaikoina.